Suomen Paras Olut 2024 -kilpailun päätuomari Jussi Rokka kertoo tämän vuoden tuomaroinnista.
Suomen Paras Olut 2024 -kilpailun tuomarointi järjestettiin alkukarsinnan osalta uudella tavalla. Perusperiaate, sokkotuomarointi näytteet pisteyttäen, ei muuttunut. Sen sijaan aikaisempina vuosina käytössä olleet paperikaavakkeet ja kynät vaihtuivat nyt sähköiseen, kännykällä, tabletilla tai muulla internetiin yhteydessä olevalla tietokoneella täytettävään lomakkeeseen. Järjestelmä on nimeltään Beer Awards Platform, ja se on ollut jo käytössä Suomessakin esimerkiksi Olutliiton kotiolutkilpailussa.
Uudistuksen tärkeimpänä tavoitteena on saada osallistuville panimoille aiempaa monipuolisempaa palautetta kilpailuun ilmoittamistaan tuotteista. Tuomarit arvioivat tuotteista ulkonäön, tuoksun, maun ja suutuntuman sekä yleiskuvan pisteyttäen ne ja tarpeen mukaan myös kommentoiden ominaisuuksia parilla sanalla. Panimot pääsevät tutustumaan arvioihin tulosten julkistamisen jälkeen. Näissä julkisissa arvioissa ei ole mukana tunnistetietoja tuomareista.
Muuten tuomarointi sujui entiseen tapaan. Alkukarsinnan päivänä, lauantaina, tuomaripöydissä ei keskusteltu, vaan jokainen tuomari pisteytti oluet oman henkilökohtaisen arvionsa mukaan. Työskentelyhuoneissa vallitsikin keskittynyt hiljaisuus. Keskusteluun ja mielipiteiden vaihtoon oli mahdollisuus kierrosten välisillä tauoilla tuomariston taukohuoneessa.
Lauantain aikana pisteytettiin 15 kilpailusarjassa 428 olutta. Korkeimmat pisteet saaneet oluet pääsivät sunnuntain loppukilpailuihin.
Sunnuntaina työskentelytapa muuttui: tuomaripöydissä haettiin palkintojärjestys keskustellen. Jokaiselle pöytäkunnalle oli valittu kapteeni, joka veti keskustelua ja piti kirjaa arvioista. Sokkotesti jatkui, joten tuomarit eivät edelleenkään tienneet edessään olevista oluista muuta kuin näyteen kirjaimen, sarjan ja päätuomarin ilmoittamat lisätiedot, milloin sarjamääritys tätä edellytti.
Pöydän kapteenilla oli mahdollisuus kutsua päätuomari pöydän luo tarvittaessa, mutta muuten saivat tuomaristot ratkoa paremmuusjärjestyksen omassa rauhassaan; kilpailun johtaja pysytteli kokonaan poissa sekä tuomarointihuoneista että kattausten järjestelytiloista ja kisamestari ryhmineen kävi tuomariston huoneissa vain kattausasioilla.
Perinpohjaisten keskustelujen jälkeen sarjojen kolme parasta erottuivat lopulta joka pöydässä, ja pöytien kapteenit toimittivat palkintojärjestykset perusteluineen päätuomarille: ”Kolme parasta järjestyksessä ovat: ykkössijalla näyte D, toisena näyte A, kolmas sija näytteelle F. Voittaja D:tä luonnehdimme näin: …” Tuomarit eivät siis edelleenkään tienneet, mitkä oluet kirjainten taakse kätkeytyivät.
Jokaisen sarjan voittajat etenivät vielä finaalituomariston ruodittaviksi. Sen tehtävä, voittajaoluen esiin seulominen 15:n sarjan parhaista, ei ollut tänäkään vuonna helppo ja yksiviivainen. Reilun tunnin keskustelun jälkeen tuomariston puheenjohtaja André Brunnsberg saattoi kuitenkin todeta yksimielisyyden syntyneen vuoden 2024 Suomen parhaasta oluesta.
Mikä tuo olut on, paljastuu elokuussa!
