Skip to main content
Ajankohtaista

Näin tuomaristo löytää Suomen Parhaan Oluen

By 14.6.2021heinäkuu 5th, 2021One Comment

Suomen Paras Olut -kilpailun tuomariveteraani Mariaana Nelimarkka kertoo, miten tuomarointiprosessi sujuu.

Suomen Paras Olut -kilpailu on jo kymmenen vuoden ajan laittanut kotimaiset oluet järjestykseen. Olen ollut mukana arvioimassa oluita joka vuosi, ja viimeisinä vuosina tuomaroinnista on muodostunut vähän perhejuhlan tapainen kohokohta heinäkuun lopulle. 

Kun kisa sai alkunsa vuonna 2010, tuomaroitavia oluita oli noin sata. Pikkujuttu arvioitavaksi, kun tuomareita oli kuitenkin ensimmäisellä kerralla koolla ihan hyvä joukko – mukaan lukien meitä Helsinki Beer Festivalin tuomaroinneissa kouliutuneita harrastajia ja ammattilaisia. 

Kymmenessä vuodessa kotimaisten pienpanimoiden määrä on kolminkertaistunut ja samoin on käynyt kisaan ilmoittautuneiden oluiden määrälle. Lisäksi olutkulttuuri on kehittynyt yhä lyhytjännitteisemmäksi: uutuuksia,  joko tyylejä tai vähintään nimikkeitä, pusketaan markkinoille viikoittain. 

Suomen Paras Olut -tuomaristolle tulee maisteltavaksi paikkansa jossain määrin vakiinnuttaneita tuotteita, koska sääntöjen mukaan kilpailuun ilmoitettavan oluen on oltava laajasti saatavilla. Kilpailun tavoitteena on, että yhä suurempi joukko suomalaisia pääsisi tutustumaan erinomaisiin kotimaisiin oluisiin. Tätä tarkoitusta palvelee parhaiten se, että sarjavoittajia ja Suomen Parhaan Oluen tittelin voittanutta olutta pääsee maistelemaan helposti. 

Itsenäisestä pohdiskelusta ryhmätyöskentelyyn

Miten sitten suoriudutaan yli 300 oluen maistelusta ja arvioinnista parissa päivässä?

Tuomarit on jaettu noin 6–8 hengen ryhmiin. Heidät kutsutaan sarja kerrallaan vakiopaikoilleen omaan pöytäänsä kunnes kaikki alkusarjojen oluet on arvioitu pienissä erissä. Jokainen ryhmä aloittaa päivän työn keveimmistä mahdollisista oluista, niin alkoholiprosentiltaan kuin makuprofiililtaan, jotta aistit pysyisivät herkkinä. 

Mariaana Nelimarkka on tuomaroinut Suomen Parhaita Oluita koko kisan olemassaolon ajan. Kuva: Anikó Lehtinen

Parina viime vuotena olen saanut aloittaa oman urakkani kepeän kesäisillä, joskus aavistuksen kirpeillä ja mukavan happamilla hapanoluilla ja maustetuilla marjaoluilla. Naapuripöydässä on samaan aikaan arvioitu koko Suomen pils-tarjontaa. Molempia tyylilajeja riitti viime vuonna useamman kattauksen verran, viidestä kahdeksaan lasia kerralla. 

Kaikkein tärkeintä tuomarin työskentelyssä on olla mieli ja aistit avoinna. Olen monesti sanonut, että olutta kannattaa arvioidessa nauttia mahdollisimman vähän, isot määrät kun lopulta turruttavat arviointikyvyn.

On myös turhaa yrittää miettiä, mikä olut lasissa mahtaa olla, sillä kun ei pitäisi olla mitään merkitystä lopputuloksen kannalta. Toki on tuotteita, jotka ovat niin kertakaikkisen tunnistettavia, että niitä ei täysin sokkona pysty arvioimaan. Tällaisia ovat kilpailun kestosuosikki Lammin Sahti tai kunkin tuomarin omat suosikkioluet. 

Alkuvaiheen tuomaroinnissa jokainen tuomari työskentelee itsenäisesti. On kiellettyä yrittää vaikuttaa toisten ratkaisuihin sanoin tai elein. 

Semifinaalivaiheessa on edelleen lupa pitää kiinni omista kriteereistä hyvälle oluelle ja itselleen ominaisesta pisteskaalasta, mutta tässä vaiheessa myös keskustelu on sallittua.

Ryhmä saa eteensä sarjan kahdeksan parasta olutta, jotka jokainen arvioi, ja lopuksi keskustellaan siitä, mitkä kolme olutta ansaitsevat paikan kärkikolmikossa. Tässä vaiheessa ratkeaa myös se olut, joka nousee sarjansa voittajana kilpailemaan Suomen Parhaan Oluen tittelistä. 

Ulkopuolinen näkemys auttaa finaalissa

Kun semifinaalivaihe on ohi, parhaat tuomarit ovat nauttineet näytteet 80–90 oluesta, ja siirrytään finaaliin. Tästä onkin helppo lukea vastaus siihen, miksi perinteisesti olutkilpailuissa vahvat, tummat oluet pärjäävät niin hyvin. Jos olet maistellut perusteellisesti jopa sata olutta, aistisi eivät enää reagoi mihinkään kovin herkkiin ärsykkeisiin. 

Suomen Paras Olut -kilpailussa tuomariston työskentely onkin jaettu tästä syystä kahdelle päivälle, jotta finaalituomaristo ja sen aistit eivät ole ylikuormitettuja tärkeimmän tehtävän alkaessa.

Kilpailuun on jo useiden vuosien ajan kutsuttu kansainvälisiä oluttuomareita, ja myös 2020 saimme kolme kokenutta eurooppalaista tuomaria mukaan työskentelyyn. Suomen ulkopuolelta tulevilta tuomareilta saa hiukan etäännytetyn näkemyksen siitä, missä oluessa on oikeasti potentiaalia voittaa koko kisa. 

Finaalissa keskustelulla on iso rooli. Kun vastakkain on joinakin vuosina jopa 11 sarjan oluttyypit, valintaan vaikuttavat väistämättä myös henkilökohtaiset mieltymykset. Tässä vaiheessa toisten mielipiteisiin on lupa vaikuttaa argumentoimalla esimerkiksi oluen tyylinmukaisuudesta tai erityisen taidokkaasta panimomestarin työstä.

Viime vuonna keskustelimme finaalioluista yli kaksi tuntia. Se ei tarkoita, etteikö meillä olisi ollut kykyä tehdä päätöstä – kunnioitimme oluita ja niiden tekijöitä ruotimalla kaikki finalistit perusteellisesti. Sen jälkeen huulemme olivat sinetöidyt, sillä voittaja julkistettiin vasta syyskuussa.

Toimittaja Mariaana Nelimarkka toimii Suomen Paras Olut -kilpailun finaalituomariston puheenjohtajana vuonna 2021.